Mitä täydellinen integroitu vahvistin tarvitsee?

Yksinkertaisimmillaan äänentoistossa on kyse vain sähköisen signaalin vahvistamisesta ja kuultaville saamisesta. Hifitason vahvistus taas on paljon muutakin: yksityiskohtien hallintaa, oikeita komponenttivalintoja, tietoa, taitoa ja ripaus tunnetta – sekä ennen muuta pitkän linjan kokemusta.

Kokemusta vahvistinsuunnittelusta löytyy moneltakin hifivalmistajalta, mutta yksi kentän pitkäikäisimmistä ja tunnetuimmista klassikkomerkeistä on japanilainen Yamaha. Kun saman merkin suojissa valmistetaan äänentoistolaitteiden ohella sekä moottoripyöriä ja perämoottoreita että flyygeleitä ynnä muita musiikki-instrumentteja ja studiolaitteita, osaaminen on astetta monialaisempaa.

Pitkä historia

Vahvistimista puhuttaessa Yamahan historia juontaa juurensa vuoteen 1972, jolloin merkki julkaisi ensimmäiset integroidut stereovahvistimensa CA-500:n ja CA-700:n. Tuolloin hifiäänentoistossa oli tapahtumassa suunnanmuutos erillislaitepinoista kohti useamman ratkaisun yksittäislaitteita. Tässä tarinassa integroitu vahvistin, joka siis toimintaperiaatteeltaan yhdistää nipun tuloja ja lähtöjä sekä esi- ja päätevahvistimen äänenvoimakkuus- ynnä muine säätöineen, toimi hyvänä pelinavauksena.

Seuraavana vuonna 1973 ilmestynyt CA-1000-integroitu olikin jo laite, joka määritteli osittain Yamaha-vahvistimien toiminnallisuuden ja tuntomerkit. Sen toteutus ja yksityiskohdat erottuvat Yamahan laitteissa edelleen.

CA-1000:n yhtenäinen alumiinimaski ja puukyljet muodostivat yhdistelmän, joka erottui joukosta jo aikanaan. Teknistä edistyksellisyyttä puolestaan alleviivasi muun muassa kytkin, jolla vahvistimen toimintaluokan pystyi vaihtamaan äänenlaatu ja herkkyys edellä toteutusta a:sta enemmän tehoilla puhuttelevaan b:hen. Kilpailijoihin pesäeroa luotiin myös kahdella varsin kookkaalla 18 000 mikrofaradin kondensaattorilla, äärimmäisen tarkalla ja tasaisella levysoitinesivahvistimella sekä omalaatuisella loudness-säätimellä.

CA-1000:n jälkeen Yamahan 1970-luku käsitti muun muassa vuonna 1976 julkaistun CA-2000-mallin, joka lisäsi edeltäjäänsä muun muassa vu-mittarit sekä paransi signaali–kohinasuhdetta. Vielä ennen vuosikymmenen vaihdetta valmistaja toi markkinoille myös A-mallisarjan, josta mainittakoon minimalistinen A-1, hinnallaan houkutellut A-5 sekä 1979 ilmestynyt malliston lippulaiva A-9, joka puolestaan korvasi CA-2000:n.

Sittemmin klassikon asemaan kivunnut A-sarja täydentyi muun muassa malleilla A-2000 (vuonna 1983) sekä AX-2000A (vuonna 1990), joista jälkimmäinen kannatteli puhtaan analogisen highend-äänen viiriä digitalisaation ollessa kuumimmillaan.

Lue lisää Yamaha vahvistimien pitkästä historiasta.

Näiden kulmakivien varassa lepää myös Yamahan nykyinen vahvistintuotanto. Valmistaja on edelleen pitänyt repertuaarissaan maineikkaan A-sarjan, jonka tuoreimpiin edustajiin kuuluvat hiljattain ilmestyneet mallit A-S1200, A-S2200 ja A-S3200, jotka korvaavat aiemmat mallit A-S1100, A-S2100 ja A-S3000.

Ulkonäön suhteen mikään ei keskeisesti ole muuttunut, mutta sisäpuolella teknologia ja komponentit ovat menneet jälleen harppauksen eteenpäin. Esimerkkinä tästä on muun muassa kaikkia malleja yhdistävä Mechanical Ground Concept -eristys, joka eristyksellään takaa kokonaisuuden lepäävän varmalla alustalla. Näin ollen vahvistimien jalat kuten myös niiden kookkaat jäähdytyslevyt, muuntajat sekä kondensaattorit kiinnitetään suoraan runkoon, mikä vähentää tarpeetonta tärinää.

Malleista A-S1200 ja A-S2200 tarjoavat 160 watin kanavakohtaiset tehot, kun taas lippulaiva-A-S3200 iskee peliin vielä 10 wattia enemmän, yhteensä 170 wattia per kanava, ja lisäksi siinä on täysin balansoitu arkkitehtuuri ja Yamahan mukaan parhaimmat mahdolliset komponentit, kuten Gilding Oxygen Free Copper -naparuuvit kaiutinkaapeleille, tanakat PC-Triple C -kaapelit sisäisessä johdotuksessa sekä messinkiset ruuvit kookkaille kondensaattoreille.

Kolme A-S-mallia eroavat toisistaan lähinnä ominaisuuksien, koon ja luonnollisesti hinnan osalta. Edullisin A-S1200 maksaa 2 099 euroa ja tarjoaa perusmuotoiset rca-liitännät viidelle linjalähteelle sekä levysoitinesivahvistinliitännän yhteensovituksella mm- ja mc-rasioille. Naparuuveja on kaksin kappalein, joten vahvistimeen voi yhdistää yhdet tai kahdet kaiuttimet. Mukana on myös kaksi linjatasoista lähtöä sekä trigger- ja remote-liitännät.

Malliston keskivaiheille sijoittuva A-S2200 puolestaan maksaa 3 099 euroa ja tarjoaa muuten samat liitännät ja ominaisuudet kuin A-S1200 mutta tuo mukanaan myös yhden balansoidun liitännän xlr-muodossa. Vastaavasti A-S3200 sisältää kaiken muun lisäksi mutta muista poiketen muutamia erittäin korketasoisia komponentteja ja kaksi balansoitua liitäntää. Nämä nostavat A-S3200:n hinnan 5 650 euroon.

Yamahan tuoreet A-S-sarjalaiset ovat saatavilla hyvin varustelluista hifikaupoista kautta maan.
Lisätietoja Yamaha-verkkosivuilta