Kaikki haluavat kaikkea entistä nopeammin – myös viihteessä

(Questo articolo è un contenuto a pagamento)

Maailma on pienentynyt ja nopeutunut digitalisaation tuomien mahdollisuuksien ansiosta. Se on myös muuttanut ihmisten käyttäytymistä. Nykyään halutaan kaikki entistä nopeammin, helpommin ja paikkariippumattomasti – aivan kuten Nopeampi casino tekee pelien parissa.

Kaiken aikuisten viihdepelaamisesta elokuviin tulee olla nykyään saatavilla missä ja koska tahansa. Siinä missä Suomessa ennen jouduttiin esimerkiksi odottamaan kuukausia amerikkalaisia elokuvia, nyt ne on jo totuttu saamaan katseluun samanaikaisesti amerikkalaisten kanssa. Mutta mitä kaikkea nopeus ja helppous ovat tuottaneet aikuisten viihdekäyttöön 2020-luvulla?

Tekninen kehitys ja mobiiliverkot

Mobiiliverkkojen nopea kehittyminen on mahdollistanut entistä monipuolisemmat palvelut. Koska aikuisilla on eniten rahaa, suuri osa sovelluskehityksestä suuntautuu entistä enemmän aikuisten vapaa-aikaan. Aikuisille onkin tullut sovelluksia, joilla seurataan syömistä, juomista ja treenaamista sekä etsitään kumppaneita. Videosovellukset, sosiaalinen media ja vastaavat taas ovat tulleet osaksi arkea, mikä on saanut monet yritykset kuten seurusteluravintolat ja yökerhot kehittelemään uusia kuvioita.

Tiedon määrä on samalla moninkertaistunut. Siksi tulevaisuuden nopeustavoitteet vaativat myös tiedon- ja sisällöntuottajilta entistä järjestetympää tietoa, mitä hakukoneet voivat sitten tarjota tietoja- ja viihdettä etsiville. Suomessa vuonna 2021 mobiilidataa siirrettiin 3 725 miljoonaa gigatavua, kasvua edellisestä vuodesta oli 19 prosenttia. Siirretystä mobiilidatasta 41,1 prosenttia oli puhelin- ja tiedonsiirtokäytössä olevista liittymistä ja 58,9 prosenttia vain tiedonsiirtokäytössä olevista liittymistä.

5G ja tulevaisuus

5G-verkot ovat mahdollistaneet entistäkin isommat tietomäärät mobiililiikenteessä, joten myös elokuvat, tv-sarjat, isot pelit ja videokeskustelut ovat täysin mahdollisia arjessa. Näin ei ollut muutama vuosi sitten, ja tämän sanotaan olevan vasta alkua. Mikä on esimerkiksi paljon puhutun metaversumin asema ja mitä palveluja se tulee tarjoamaan tulevaisuudessa?

5G:n keskeisiä ominaisuuksia ovat nopeuden ja lyhyen viiveen lisäksi suuri kapasiteetti sekä sen tarjoamat mahdollisuudet IoT:lle eli esineiden internetille ja teolliselle internetille. 5G on oivallinen alusta IoT-ratkaisuille, joissa dataa kerätään tuotteista, laitteista, koneista – käytännössä mistä tahansa – ja siirretään viiveettömästi tekoälyn tai muiden sovellusten analysoitavaksi ja jatkojalostettavaksi. 5G:llä esimerkiksi pienet turvakamerat voivat lähettää todella tarkkaa videokuvaa reaaliajassa, eikä se aiheuta ongelmia verkolle. Samanaikaisesti laitteiden ja antureiden akkukesto kasvaa vuosiin.

Metaversumi ja viihde

Halutaan tai ei, metaversumi on yksi megatrendeistä. Se pitää vähintään tiedostaa, vaikka ei itse mitään aktiivisesti sillä tiedolla tekisikään. Esimerkiksi Facebook ja Marco Zuckerberg ovat käyttäneet jo miljardeja metaversumin kehitykseen, eikä tulosta näytä olevan tulossa.

Itse asiassa aivan viime aikoina Facebook onkin tehnyt päätöksen edetä tässä Microsoftin kanssa ja tuoda metaversumin ensin liike-elämän käyttöön. Maailmalla nämä kaikki ovat laskeneet Facebookin pörssiarvoa. Pelätään jopa, että Zuckenberg olisi hieman etuajassa metaversumin kehitystyössään verrattuna muihin. Voi olla, että Facebook tulee kärsimään tietynlaisen pioneerin kohtalon, eli se tullaan tallomaan siinä vaiheessa, kun muut tulevat metaversumin markkinoille täysillä.

Termin “metaversumi” keksi vuonna 1992 Neal Stephenson tieteisromaanissaan “Snow Crash”. Termi koostuu etuliitteestä “meta”, joka tarkoittaa ‘yli’ tai ‘tuolla puolen’, ja loppuosasta “versumi”, joka on johdettu universumista. Elokuva ”Ready, Player One” (2018) tarjoaa Steven Spielbergin näkemyksen siitä, miltä metaversumi voisi näyttää tulevaisuudessa.

Sijoittajilla on paljon mahdollisuuksia saada tuottoa tästä valtavasta megatrendistä. Varovainen kuitenkin pitää olla, aivan kuten kryptojen kanssa kannatti ja kannattaa yhä olla.

Bloomberg Intelligencen mukaan Metaversumin markkinoiden koko voi nousta 800 miljardiin dollariin vuoteen 2024 mennessä. Jotkut analyytikot uskovat, että kun otetaan huomioon metaversumin suuri muutosvaikutus, siitä voi kehittyä useiden biljoonien dollarien markkinat.

Erityiset laitteistot, ohjelmistot, digitaaliset avatarit ja muut ei-vaihdettavat tokenit (NFT), kryptovaluutat ja kryptoverkot ovat ainesosia, jotka mahdollistavat metaversen tuomisen suurille markkinoille. Iso kysymys on kuitenkin 2020-luvulla myös lohkoketjuteknologien ja kryptovaluuttojen vaikutus sähkönkulutukseen ja energiatalouteen.

Vastuullisuus ja oma talous

Kaiken tämän teknisen kehityksen ohessa myös yhteiskunnat ovat muuttuneet. Vielä 1990-luvulla oli voimissaan me-ajattelu, missä yksilön eli kansalaisen tärkein tehtävä oli kehittää itseään tehdäkseen omalta osaltaan yhteiskunnasta paremman. Viimeaikaiset kehitysaskeleet ovat vieneet tämän ajattelun toiseen laitaan eli minä-ajatteluun.

Yhteiskunnat ovat ottaneet vastuulleen perusasioiden tarjoamisen eikä yksittäisen kansalaisen ole niin vaikeaa enää saada niitä, tekemättä mitään. Tämä on vapauttanut yksilöt asettaman itsensä ykköseksi. Tämä ajattelu on tuonut markkinoille palveluille ja tuotteille entistä enemmän mahdollisuuksia tarjota yksilöllisiä palveluita ja liike-elämä onkin ottanut tämän riemulla vastaan. Valitettavasti jokaisella kolikolla on se toinenkin puoli.

Minä itse -ajattelussa lähdetään ajatuksesta, että kaikki peruselämään tarvittava tulee lähes automaattisesti yhteiskunnan tuottamana, eikä siitä tarvitse huolehtia.

Sama yhteiskunta huolehtii myös perheen muista jäsenistä, eli yksilön ei tarvitse kuin huolehtia itsestään. Tämä kaikki johtaa vähitellen siihen, ettei kukaan halua tehdä niitä tehtäviä, jotka pitävät yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Hyödyt näistä tehtävistä eivät välttämättä ole heti nähtävillä. Nämä työt ovat myös niitä yksinkertaisempia ja huonoiten palkattuja töitä – joita ei ole kuitenkaan voitu ainakaan vielä automatisoida.

Mutta mitä kauemmin minä-ajattelu on voimissaan, sitä vaikeammaksi pohjarakenteen ylläpito tulee yhteiskunnalle olemaan. Kun vielä samalla aikuiset haluavat entistä enemmän kaikkea, nopeammin ja joustavammin, olemme oravanpyörässä, jonka viimeisestä kierroksesta voi tulla yllättävä.

Jokaisen yksittäisen kansalaisen pitäisi kuitenkin pitää omasta taloudestaan huolta eikä aina luottaa siihen, että huomenna asiat ovat vielä paremmin kuin eilen – koska niinhän se historiallisesti on mennyt, kylläkin pienin kriisein aina muutaman vuosikymmenen välein.

Nopeammin myös tulevaisuudessa?

Haluavatko kaikki sitten tätä nopeuden ja helppouden reittiä? Aina löytyy osa, joka yhä vielä ajaa yhteisöllistä ajattelua, vastuullista toimintaa ja tulevaisuuden huomioimista. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee uudenlaista johtamista, laajaa yhteistyötä sekä joustavia tietojärjestelmiä ja niiden monipuolista hyödyntämistä.

Yhteiskunnalliset rakenteet tulevat muuttumaan jo väestön ikärakenteen muutoksen kautta, ja nopeusajattelu tulee väistämättä kohtaamaan loppupisteensä jossain vaiheessa. Silloin tulee tilalle jokin muu fokus. Palataanko yhteisöllisyyteen, vihreään ajatteluun, vai millaisessa tilanteessa silloin ollaan? Sen näyttää tulevaisuus.

Muutos voi hyvinkin tapahtua vielä 2020-luvulla tai ainakin alkaa tämän vuosikymmenen aikana. Edellinen muutos me-ajattelusta minä-ajatteluun, ei sekään tapahtunut vuodessa eikä edes vuosikymmenessä, vaan aikaa meni vuosikymmeniä.

2020-luvulla olemme kuitenkin jo oppineet, että nykyajassa muutokset ovat entistä nopeampia, eikä kukaan voi olla varma, mitä huominen tuo tullessaan. Ehkä siis sittenkin olisi hyvä nostaa katse omasta navasta, ja katsoa ympärilleen. Olisiko meillä sittenkin oma paikkamme myös yhteisöllisessä toimintaympäristössä?